Day 62 - Katriina

Aamu alkoi Nooran koputuksella mun oveen, että voisin tulla aamupalalle. En sitte ollukkaan laittanu illalla herätyskelloa soimaan ja kello oli jo 10.16. Eihän se muuten vapaapäivänä haittaa, mutta tänään oli tarkoitus kiertää koko loppu Ljubljana Nooran viimeistä päivää meillä vierailevan Saana-kaverin kanssa. Siispä hissutin makeiden unien päätteeksi ihanaan aamupalapöytään (Saana oli keittäny kaurapuuroaki, aaws! ^_^).

Murkinoinnin jälkeen kipusimme linnakukkulalle ihastelemaan Ljubljanaa lintuperspektiivistä. Ihan ei sää tällä kertaa suosinut, vaan eilinen sade jatkui tällekin päivälle, tosin vain pienenä ripsimisenä. Luonto oli kuitenki ihanan vehreenä sateen jäljiltä! :)

Noora ja Saana Ljubljanan maisemissa :)

Saanan ansiosta löydettiin myös uusia paikkoja linnakukkulalta (yritetiin mennä eri kautta pois ku yleensä:)

Erasmus-torni! ^.^

Linaakukkulalta suunnattiin Ljubljanan kasvitieteelliseen puutarhaan, jossa ei oltu aikasemmin käytykkään. Siellä suurimmaksi nähtävyydeksi osoittautui ananas- ja banaanipuun lisäksi ihana sammakkolampi, jossa oli kevään soidinmenot käynnissä! Lammessa oli myös kaloja ja kilppari ^_^ Paikka meni siis ihan kevyesti köyhän miehen eläintarhasta. Kasvihuone oli muuten ihan tukahduttavan kuuma! Rillit huurussa siellä pyörittiin menemään ja yritettiin nähdä jotain.

Kasvihuone

Hurmurikonna yritti kosiskella jotain neiti-sammakkoa

JÄTTILÄISKOTILO

Tuleva sammakko kurkisteli

Ihan yhtä vaikuttava Ljubljanan kasvitieteellinen ei ollut kuin Padovan, mutta tosi kiva kuitenkin :> Sieltä suuntasimme city-pyörillä kämpän kautta vakkari-Gostilna Cadiin. Matkalla bongattiin ihana Peppi Pitkätossu -talo, jossa kaikki tuntu olevan vähän vinksin vonksin 

Oranssi heikunkeikun -talo,  efekti näkyi ehkä paremmin livenä :D

Cadissa otettiin just samat ruoat ku viimeksi (eli eriliaisa liharuokia+papupataa+paprikaa+kreikkalaista salaattia) kun haluttiin tilata Saanalle hyvää perinteistä Slovenialaista ruokaa. Mutta jälkkäriä ei viimeksi otettukkaan! :D

Pancake Cad, eli kaks lättyä jäätelöllä, kermavaahdolla,
suklaakastikkeelta ja sisältä löyty vielä pähkinää. Huh! 

Ruokailukokemuksen päätteeksi vyöryttiin naapurissa sijaitsevalle tutulle Issikkatallille viemään meidän kuivat koppuraleivät hepoille ^.^

<3

Sitten kurvasin postin kautta (Tuparikisan hemmottelupaketti on virallisesti lähtenyt matkaan!) kotiin pikapakkaamaan. Meillä on siis nyt "National holiday", eli slovenialaisten virallinen lomaviikko, ja päätimme suunnata Norpan kans viikoksi Kroatiaan. Noora kävi saattaan Saanan bussiasemalle (jossa oli kuulemma ehtinyt heipattaan samalla lennolla lähteneet Tampereen tytöt Mallun ja Jossun!) ja liittyi sitten seuraan. Oli ihan jäätävä ruokaperkkaus ennen ku lähettiin: Mallu, Jossu ja Laura olivat kaikki tuoneet omia eväitään meille + meillä oli muutenki hirveästi ruokaa kaapeissa, joten oli melkonen pakastus&säilöntä -operaatio ennen ku kiidettiin juna-asemalle tonnin painosten reppujen kanssa! ("Voiko jauhelihakeiton pakastaa?" "Voi!" "Hyvä, tää sopiiki just tässä kattilassa tänne...Voiko salaattia pakastaa?" "Ehkä ei." "Apua sitä on niin paljo!" "Otetaan iltapalaksi muovipussiin mukaan ja syödään matkalla?" "Joo!")

Junan piti lähteä 18.35, mutta...tadaa! Ei lähteny. 40min myöhemmin nousimme junan kyytiin. Matka kului rattoisasti korttia pelaten, neuloen ja lukien uusinta Oliviaa, jonka Saana meille toi. Oli myös hauska nähdä ihan uus osa Sloveniaa: paljon isoja kukkuloita, joiden lomassa pikkuruisia kyliä ja tehtaita.

Junamatkan ehdottomasti jännittävin osuus oli rajanylitys. Molempien maiden poliisit kävelivät peräkkäin vaunuihin ja kyselivät passit. MELEKEEN kävi ohrasesti ku Slovenialainen poliisi alkoi kyselemään meidän maassaoloilmoituksesta, jota ei olla tehty erinäisistä syistä (lähinnä siksi että meidän vuokranantaja ei halua tulla meidän kanssa sinne poliisiasemalle, syy tuntematon). No onneksi poliisia ei asia hirveästi kiinnostanut, kysyi vaan. Kroatian poliisilta saatiin hienot leimat passeihin! :)

Onneksi matkalla juna otti melko reippaasti aikataulua kiinni ja saavuttiin jo vähän yli yhdeksän Zagrebiin. Ilman karttaa olimme melkoisen avuttomia suunnistamaan omin päin hotellille, joten kysäisimme taksilta paljonko maksaisi kuljetus paikan päälle. Neljän euron sopuhinta oli kohtuullinen, joten hyppäsimme kyytiin. Taksissa: kuski: "What was the street number?" minä: "Thirty six" kuski: "What?" minä: "Thöörtti shiiix" Noora meinas kuolla nauruun takapenkille, mutta kuski ymmärsi! :D

Perillä kiersimme hotellirakennusta hyvin epäilevästi: alakerrassa oli joku bubi, josta ei kuitenkaan päässyt hotelliin, sekä mainokset samassa rakennuksessa sijaitsevasta kauneussalongista ja kuntosalista, jotka ei kuitenkaan kuuluneet hotelliin. Takaovesta pääsimme kuitenkin sisään ja toisesta kerroksesta löytyi hotellin ovi. Vastaanotto oli mieleenpainuva.

Hotellin respan pöydällä meitä ootti lappu ja avaimet.

No parempi ku ei mitään! Molemmat alettiin vaan nauraan, mutta pian nurkan takaa tyttö pyörähti tiskin taakse ja kertoi että oli jo lähdössä kotiin kun luuli että tulemme myöhemmin. Hän kysyäisi myös, voidaanko tehdä Check in -velvollisuudet aamulla kun häntä nukuttaa ja me sanoimme että no tottahan toki. Hetken asiaa pohdittua hän kuitenkin päätti tsekata meidät sisään jo nyt. Lisäksi hän mm. kertoi palaneesta teinirakkaudestaan suomalaisbändi HIMin laulajaa kohtaan. :D

Huone oli tosi kiva ja siisti, mutta saippuoita eikä hiustenpesuaineita ollu, eli huomenna pitää kaupasta hakee. Nyt nukkumaan että jaksetaan huomenna tututusta Zagrebiin täysillä! :)