Day 13 - Noora

Ollaan vissiin alettu kotiutua tänne ku tuntuu ettei ole mitään mielenkiintoista päivitettävää. Tämän päivän kohokohdat oli purkkitomaatti, hassu vanha bussi ja iltakaakao lähikahvilassa.  Paikalliset juhlivat tänään miestenpäivää jolloin on tapana viedä miehelle ei ruusuja vaan sen piikkejä, joihin on luumuja tökitty pystyyn. Piikit kuuluu laittaa johonkin penkille, johon miesparka sitten epähuomiossa istahtaa. Mahtaakohan miehet oikeasti ilahtua tästä vai onko tämä päivä naisten mahdollisuus kostaa 8.3 saamatta jääneistä ruusuista?

Katriinan harjoittelupaikassa askarreltiin tänään miehille!

Aamu alkoi klo 6.00 harjottelupaikan varauksella netissä ja taashan siinä niin kävi että nopein netti voitti! En saanut mitä tilasin mutta kolmen viikon neuvolapaikka kuitenkin :) Katriinan kuume oli tänään laskussa ja minun vuorostaan nousussa. Harjottelussa mainitsin yhdelle hoitajalle (joka ei ees puhunu englantia) että onpa aavistuksen flunssainen olo ja kohta koko osasto oli kyselemässä vointiani ja että onko kuumetta. Yleensä kukaan ei puhu mitään joten olin positiivisesti yllättynyt, en olekaan näkymätön!

Täälä Ljubljanassa me vaan herkutellaan kaiket päivät. Pitäis jo kohta ettiä ne urheilupaikat että pysyis tasapainossa.

 

 

Kyllä, tomaatitkin voi yllättää kokkaajan. Ensin oli se tattarijauhoepisodi ja nyt sain paseeratun tomaatin sijasta purkitettuja kirsikkatomaatteja. Näin mielenkiintoista täälä :)

Tänään ostettin Kassun kanssa liput Planican mc-mäkihypyn finaaliin (23.3). Voi olla että Katriina on aidosti kiinnostunut mäkihypystä mutta minun päätavoite on päästä telkkariin! Vilkuttelen sitten sieltä laidalta innokkaasti. Voisin käydä ostaan jonku neon värisen pipon niin olis paremmat tsäänssit erottua joukosta :D Silmät tarkkana sitten sielä kotisohvalla!

Taidan olla kärsinyt flunssasta tarpeeksi tälle päivää. Nyt nukkumaan ja toivottavasti huomena on parempi päivä.

Ps. Tein ilmeisesti vaikutuksen kaupan leipätiskillä imitointitaidoillani kun Katriina kehui että minusta tulee aikuisena hyvä mummo. Kauneinta mitä minulle on sanottu pitkään aikaan <3

Ja sellainen huomio vielä että älkää ihmetelkö jos joku päivä ette löydä blogia enään luettavaksenne. Aikasemmin onnistuin deletoimaan ensimmäisen postaukseni ja viikonloppuna blogitilini (En kyllä saata uskoa että se oli oma mokani, google sen teki, epäilen. Onneksi sain tilin takaisin kun lähetin sähköpostia googlelle :P). Seuraavaksi varmaan lähtee koko blogi. Sitä odotellessa..