Day 66 - Noora

Aamu alkoi epätavallisesti: minä heräsin ennen Kassua! Siitäpä se sitten kääntyi normaaliksi eli aamupalalle ja vaattekriisiä puimaan. Päivän ongelma oli hameen, tennareiden ja repun sovittaminen yhteen näyttämättä juntilta. Kassu kehu kovasti tyylini olevan ROCK mutta minua vähän epäilytti. Aikaa ei kuitenkaan ollut hukattavaksi sillä olimme ostaneet liput veneajelulle joten päätin olla käytännöllinen ja olla ajattelematta asukokonaisuuttani.

Muutama muukin oli samalla bussipysäkillä odottelemassa joten kassu kikkaili tiemme etummaisiksi. Bussi saapui ja täyttyi vauhdilla. Kassu pääsi bussiin ja minä olin juuri astumassa sisään kun ovet menivät kiinni. Läiskin kauhuissani bussin ovea kämmenelläni. Kassu aneli kuskia päästämään hänet ulos bussista "Please, let me out". Armollinen kuski avasi ovet. Kassun naamalla oli kummallisen tyytyväinen ja viekas ilme. "Hyppää kyytiin" se sanoi ja tämä totteli. Siinä me sitten matkustettiin naama tuulilasissa kiinni. Jokainen oven avaus oli hierontaa toiselle kyljelleni ja saattoi muutama hikikarpalokin vierähtää.

Päästiin ajoissa perille ja seuraavaksi tapeltiin venepaikoista. Veneessä ei ollutkaan lasipohjaa eikä aurinkotuoleja mutta ihan kivat paikat saatiin keulasta. Aurinko paistoi mutta tuuli kylmästi. Ensimmäisellä ja toisella saarella pysähdykset oli vain 30 minuuttia. Siinä ajassa ehdittiin käydä kävelemässä rantaa pitkin ja ottaa muutamat selfiet eli meitsiet, kassu ehti rapsutella katukissaa ja minä saarnata rabieksen vaaroista. Saarten välisellä laivamatkalla syötiin lounaaksi grillattua kalaa ja kaalisalaattia. Kolmannella venepätkällä saatiin entistä paremmat paikat pöydän äärestä ja kirjotettiin kortteja Suomeen (onnekkailla postiluukku kilahtaa viikon päästä :)). Viimeisellä saarella oli kaksi tuntia aikaa hengailla. Mehän otettiin jätskit ekalta kioskilta ja jäätiin rannalle naatiskelemaan. Otettiin myös aurinkotuolit ja torkahdettiin siihen viimeisellä puoltuntisella. Kassu amatööri nukahti pää kallellaan ja nyt toinen puoli naamasta näyttää punaista ja toinen valkoista. Sveitsin kannattaja?

Terveiset Suomeen!

Kotimatkalla tuli jo vähän kylmä joten mentiin vielä kaakaolle kahvilaan. Dubrovnik on kyllä kallis paikka kun teestäkin peritään kolme euroa! Hörpittiin siinä kaakaota ja tuijoteltiin seiniä. N: "ollaanko me aina oltu näin hiljasia vai eikö meillä vaan ole enää mitään puhuttavaa?" Kassun mielestä meidän suhde vaan on siinä vaiheessa että voidaan viettää aikaa ilman lätinöitä eikä ole yhtään kiusallista :D kai se sitten on niin. Kuukausi vielä vaihtoa jäljellä -> opitaan todennäköisesti lukemaan toistemme ajatuksia niin ettei tarvi sitä vähääkään puhua.

Käytiin vielä illallistamassa, luonollisesti annettiin toisillemme ruokarauha eikä eurooppalaiseen tapaan seurusteltu tuntikausia niin että ruoka jäähtyy.

Iltapalaa