Day 75 - Laura

Sunnuntai, kotipäivä pitkästä, pitkästä aikaa. Päätettiin nukkua niin myöhään kuin suinkin mahdollista, eli yhdeksään ja puoli kymmeneen. Löysin perjantaina BTC:ltä kamalan kallista hennaa ja niinpä vietin päivällä pari tuntia seurueen virallisena pussipäänä. Sijoitus kannatti, väristä tuli aivan kelpo, lisäksi vessa tuli pestyä taas kerran. Näiden landlady olis kyllä saanut raivarin, jos olisi nähnyt millaista veri-hunajamarinoitu-broileri-lientä hänen kylpyammeensa pesupuuhieni aikaan tulvehti :----)

Kassu on Vuoden Kämppis 2014 -tittelinsä ansainnut, nimittäin puhdas pyykkini kiikutettiin viikattuna nenäni alle. Millaisen kotikasvatuksen se on oikein saanut?!

Tässä hän antaa vielä venytystutoriaaleja spagaattiprojektiani varteen. Jouluksi spagaattikuntoon? Yritetään nyt ainakin!

Nooralla oli liikaa energiaa kuten tavallista. Tästä lähtivätkin onneksi yhteisjuoksulle, joka kuulemma mukavasti meni. Allekirjoittanut jäi tapailemaan Nukku-Mattia.

Kunnon kiekkofaneina (minäkö? Ehh..) metsästimme koko ensimmäisen Suomi-Venäjä -erän kunnollista streamia ja lopulta paras löytyi Raksilasta, Kassun armaalta skypeyhteyden välityksellä. Peli oli kamalaa ja lopulta yhteyskin. Lisäksi ulkona alkoi niin kamala rajuilma, etten ole koskaan nähnyt. Pelkästään kymmenen minuuttia keittiömme kattoikkunaa tuijotettuani tulin nähneeksi enemmän salamoita kuin koko elonpolkuni aikana! Nyt sitten pitäisi uskaltaa jäädä yksin tänne nukkumaan? Yyyyyh, äitiä ikävä!

EDIT //

Kamala ukkosmyräkkä jatkuu vieläkin, nyt jo hyvinkin kolmatta-neljättä tuntia aivan päällä. Näyttää siltä, että menetettiin aika lopullisen näköisesti Tivoli-puistossa sijaitseva komea, vanha, paremman kansan hotelli. Enempää informaatiota ymmärrettävällä kielellä en löytänyt, tämä kuva feispuukista Kassun jakamana.

Kuva: Ljubljana In Your Pocket City Guide