Day 72 - Laura

Aamurutiinit ovat urautuneet ihailtavasti. Ei siis muutoin erikoista, mutta kun kolme muoria haluaa kello 5:50-6:50 ympärillä laittautua sen näköiseksi, että kehtaa ulko-ovesta astua, voi yhdessä vessassa käydä melkoinen kahina!

Kello 06:02 Kassu kömpii keittiöön, toivottaa huomenta, laittaa puuron tulelle ja lähtee vessaan. Sitten minä vähän manaan keskiyötä, luovutan ja nousen, petaan ja puen ja pääsen vessaan. Ollaan jo aamiaispöydässä, kun Noora vasta tulee naama pitkänä keittiöön. Sitten katsotaan edellisillan Kymmenen uutisia ja minä totean jokaisen huonon uutisen kohdalla: "Hmh!"

Brand new lastensairaala on ulkoa päin samaa kaliiberia kuin kuuluisat pilvenpiirtäjät.

Harkkapäivä oli vähän tasapaksu. Olin hieman heikkoa englania puhuvan Markon kanssa. Marko oli kokemus, aivan Janne Katajan ja Inno-TV-Markon ruumiillistuma ja mehän hoidettiin lapsia joo, niinkö viimeistä päivää!

Marko keitti - ei suklaavanukkaat - vaan turkkilaiset instantkahvit (pohjaan). Kyllä, tuo lusikka seisoo keskellä tervaa itsekseen. Kahvi oli siedettävää, kun laittoi paljon slovekkien makeaa rasvamaitoa ja hymyili vaan leveästi: "dobro, bodro, hvala, hvala!" Tämän nieleminen oli totisesti sitä paljon peräänkuulutettua diplomatiantaitoa!





Alla kuva osaston peräkammarista, jossa pitkään sairaalassa pysyvät lapset hoitavat koulutöitään sen minkä pystyvät. Tällä hetkellä tila on (onneksi!) melko vähällä käytöllä.

Iltapäivällä nukuimme päikkärit kuin mannerheimilaisten kiltit pikkulapset. Sitten tehtiin kouluhommia, allekirjoittanut hoiti vielä kantimissaan olevaa taloutta...

... ja pelattiin tietysti kestosuosikkiamme ristiseiskaa! Ei ollu voittopakka käsissä.

Käväisin pitkästä aikaa Corsossa chai lattella ja samalla oleilemassa wi-fissä, kun kämpillä en pääse. Kannatti, sillä nyt on kesäkämppä Oulusta ja oikein ensimmäisen kassiarvonnan voittajan hoteissa!


Kaupunki jaksaa vieläkin hämmästyttää kauneudellaan. Tässä olen kotimatkalla kaupasta.

Uhkaavatko meidän puheenaiheemme jo loppua, kun pitää kauppakassinkin sisältö kaikelle kansalle ruotia?
Kannoin kassillisen hedelmiä, vihanneksia, rasian epähedelmiä, soija- ja aloejuomaa, jogurttia ja koko hupi alle kymmenellä eurolla. Kerroinko jo, että joku viikko sitten näin painajaista siitä, että huomasin olevani kamalan kalliissa kaupassa - joka olikin Suomessa, hirveää!

Tervehenkisen elon kulissimme: läjä hedelmiä, Noora tulossa juoksemasta, Kassu leipomassa... Leivän resepti vaihtui kesken tekoprosessin lennosta, erilaisia siemeniä ja jauhoja meni toistakymmentä, mutta lopputulos oli maukas.
Nyt äänestetään Euroviisuissa kerrankin kotimaata - tai sitten ei, koska prepaid-liittymiemme paukut eivät ilmeisesti riittäneet...

Hoksattiin, että ensi viikollahan on award-winning suomalaisten innovoima, rakas Ravintolapäivä! (Voit tutkia lisää klikkaamalla alleviivattua tekstiä.) Kerroin viime syksynä ystävieni kanssa pitämästämme kakkukahvilastamme Kakkuhipat (kurkkaa linkki!) ja tästäkös plikat innostuivat - nyt suunnitellaan innokkaasti omaa kahvilaa taikka ravintolaa meille!