Day 33 - Laura

Noora sai kotiporukkansa turvallisesti Ljubljanaan asti. Sunnuntaiksi inspiroimme roadtripin rannikolle. Tällä kertaa olin vanha jäärä, koska olin viettänyt viikko sitten päivän kohteessa ja tiesin mm. kaiken.

Päivä alkoi superaamiaisella, mysliä ja mansikoita, greippiä ja Slovenia-lemppariani Aloe vera -juomaa puolikkaan sitruunan mehulla, oh.

Alkuviikosta oheiselle neilikkakimpulle tulee ikää neljä viikkoa. Ljubljanassa neilikatkin ovat aina vähän parempia siis.


Alla matkaseurueemme, värikäs Suomi-tiimimme uudella kokoonpanolla: taka-alalla tarkennettuna joukkueen Lappi-vahvistukset Vuokko ja Heikki.

Päivän sää oli suurenmoinen. Aurinko porotti suomalaisen makuun sopivan lämmittävästi, taisi olla juuri + 20 astetta. Taivas oli pilvetön ja niin huumaavan sininen. Hurmaava ja puhdas Adrianmeri liplatti sangen rauhallisesti, tyyni ilmanala ihmetytti vuoronperään jokaista.

Vaadimme saada terassia myöhäistä lounasta varten. Sitä saatiin mitä tilattiin, mutta myös tohottava, jopa önkämäinen auringonpaiste. Pahimmilta palovammoilta säästyttiin muunmuassa kuvan mukaisin suojautumiskeinoin. Aurinkovoiteet lekottelivat kotona työpöydän laatikossa, koska kenellekään tavalliselle suomalaiselle ei luulisi maaliskuussa tulevan mieleenkään huolehtia sellaista matkaan.





Ruoansulatuslenkiksi kiivettiin kirkkokukkulalle ja ihailemaan merta ja alle levittyvää kaupunkia.

Katriina Italian puoleisella kivimuurilla. Kaukana siintävä horisontti saattaa olla jo Italian puolta, mutta aivan varmoja emme ole.

Havaittiin lämpimän Välimeren sään sulattavan eräänkin Kemijärvellä majaa pitävän raavaan miehen sydämen. Romantiikkaa, touché!

OAMK:n soten Suomi-tiimi kiittää ja kuittaa!
Varsinkin tänä iltapäivänä muistin lämmöllä aikaansaapaa ja kärsivällistä kv-koordinaattoriamme Marita Metsävainiota, joka teki urotyön lähettäessään meidät tänne. Siis kiitos.

 Kotimatka takaisin Ljubljanaan ja kaupungin meteliin alkaa.

Day 32 - Katriina

Tänään oltiin päätetty nukkua pitkään -eli heräsin 7.22. No kyllä siinä aikani kehrättyä unta sain yhdeksään asti sinniteltyä ja keittiöön päästyäni Noorakin (joka oli aikonut nukkua kahteentoista!) liittyi seuraan. Onko meidän sisäiset kellot vihdoin kääntyneet? Nooran piti soittaa jo kriisipuhelua asiasta poikkiksellensa.

Tälle päivälle oli luvattu hyvää säätä, joten olimme suunnitelleet reissua eläintarhaan! Aamulähtö hieman myöhästyi kun Laura ilmoitti olleensa hummaamassa kolmeen asti Metelkovassa (osuva nimi, eikö?) ja vähän väsynyt. Puolenpäivän jälkeen Laura raijasi kuitenkin itsensä meille jä lähdimme nauttimaan paahtavasta auringosta!

Voikukkia! ^^

Matkalla eläintarhaan (reitti sovellettiin ihan ite!)

Matkalla oli valehtelematta ihan sortsikelit, harmitti ku oli farkut ja umpinaiset kengät jalassa. Villatakein, paksuin hupparein ja takein sonnustautuneet eläinfanit saivat kuoria kerros kerrokselta kamppeita pois reilun 3km matkan taittuessa. Matkalla nähtiin mm. Suomen suurlähetystön virka-asunto!

Omenankukkia! Ehkä. (Lauran kuva)

Fani_matkalla?

Eläintarhaan päästyä näimme jos jonkinlaisia turrukoita, joista jokaiselle löytyi oma lemppari.

Noora ja mää tykättiin Timoneista! 

Ihanat gepardit <3

Karhuherra Baddington oli iltapäiväkävelyllä

Lauran sielunkumppani

Joku random-panda, tietääkö kukaan tätä rotua?

Wannabe-Bumba

Lapsille ja lapsenmielisille löytyi myös ihana aitaus, jossa sai käydä rapsuttamassa vuohia, lampaita ja possuja. Possut heitti aina kyljelleen kenttään ja nautti huomiosta täysin siemauksin!

(Lauran kuva)

(Lauran kuva)

Täytyy myöntää että vähän ahdisti ne linnut pienissä, katollisissa häkeissä, simpanssit tuijottamassa tyhjyyteen verkon läpi ja eniten ne ääliöt ihmiset jotka syötti eläimille aidan läpi suolatikkuja- ja keksejä, omenoita, banaania... Onneksi sääntöjenrakastasuomalaisten tiimistä annettiin niille vähän palautetta (aikuisia ihmisiä olivat vielä!), sen jälkeen syöttivät loput eväänsä lapsillensa ja me olimme tyytyväisiä.

Kevättä oli muuten muuallakin kuin auringon lämmössä! Söpöjen kilien ja aasinvarsojen lisäksi sydämiä oli ilmassa aika monessa aitauksessa...

Tuuu kainalooooon....<3

(Lauran kuva)

(Lauran kuva)

Lisää erinomaisia paikkoja lapsenmielisille!

Laama ja sen emäntä (Nooran kuva!)

Päästiin seuraamaan myös kivaa merileijonanäytöstä :P

Hopsan!

Ja koko lysti kustansi vain 6,5 euroa! Nälkäisinä lähdettiin kohti kämpsiä ja poikettiin Gostilna Cadissa, joka on ollut pystyssä jo 1800-luvun loppupuolelta asti. Oli hyvät pöperöt, ja semiedullinen ruoan laatuun ja miljööseen nähden, vain n.11e/nassu.

Maalaismiljöö, issikkatalli on samassa pihapiirissä!

Mun ja Nooran pöperöt: papupata, lihakepakoita, savustettua
possua, kotitekoista makkaraa ja kreikkalaistyyppistä paprikasalaattia

Lauran piffi, oli hyvää, saatiin maistaa! :)

Ruoan jälkeen alko olla jo niin kylmä, että päätettiin lähteä jälkkäreille kämpille. Kävästiin matkalla keskustan Sparissa (joka yllätti positiivisesti aukioloajoillaan! :) hakeen evästä ja sen jälkeen pyörähdettiin sukkahousu- & sukkaosotoksilla (kirjoitusmuoto korjaantui oikeaksi äidinkielenopettajan tarkistuksessa. Terveisiä Hannalle! :D) H&M:llä kun mulla ja Nooralla oli tarvetta. Lopputuloksena minä ja Noora seisotaan kauppakassien ja ostosten kanssa pihalla ja soitetaan meidän porukan ykköshimoshoppaaja-Lauralle että alahan jo tulla sieltä hepeneitä hiplaamasta!
Sitten oli vuorossa vesimeloni/suklaaruutu/teehetkijälkkärit ja ristiseiskaa. Parin erän jälkeen pidimme tehokkaan puolen tunnin siivousurakan, jonka jälkeen sammutimme valot ja aloimme viettää Earth Houria. Tunti kului jutellessa kaikesta maan ja taivaan välillä: harjoittelusta, ihmistyypeistä, vanhemmista, isovanhemmista, isoisovanhemmista, Kemijärvestä ja Taivaan tulista etc etc. Nopeaa hurahti!

Earth Hour -fiilistelyä

Laura poistui kotiinsa ja me jäimme innolla odottamaan Nooran porukoita tulevaksi, ja niinhän ne illan pimetessä pääsivät perille valtavan tuliaiskassin kanssa! Saatiin ihania ruisleipiä (kahta eri sorttia!), Nooran äidin perinnereseptillä leipomia pikkuleipätorttuja, juustohöylä, suklaata, salmiakkia, mämmiä...vaikka mitä! Siinähän se ilta meni sitten nopsaa suomiherkkuja syöden ja Kemijärven kuulumisia kuunnellen :)

Herkkutuliaiset! :P

Herrasväki Karjalainen iltapalalla. Olivat kovin liikkuvaista sorttia!

Täällä siirretään kans tänäyönä kelloja tunti eteenpäin kesäaikaan, eli ollaan nyt sitten teidän talviajassa!

Day 31 - Noora

Tänään oli viimeinen päivä riskiraskauksien osastolla ja vein tietysti henkilökunnalle jotain herkkua, mokkaruutuja tällä kertaa. Koska pääsin harkasta vähän etuajassa ja ulkona paistoi pitkästä aikaa aurinko teki mieleni jäätelöä paljon kehutusta Cacao kahvilasta.  Lähdin Kassun osastolle koittamaan onneani josko saisin jäätelöseuraa ja hyvinhän siinä kävi, Kassun ohjaaja sanoi että tottahan toki Kassu voi lähteä jäätelölle :) Täälä päin ymmärretään siis inhimilliä tarpeita.

Triplasuklaa- ja sacherkakkujäätelöstä ilahtunut kämppikseni Ljubljanican varrella paistattelemassa päivää.

Jätskiltä jatkoimme matkaa pienelle ostoskierrokselle, sillä minun pitäisi löytää syntymäpäivälahja jollekin erityiselle ;) Tajusin kuitenkin että olin jättänyt maksukorttini kämpille joten tyydyin ikkunashoppailemaan, itselleni :) (lähetin Barrylle Nigeriaan vinkit että tämmönen mekko voisi ilahduttaa, mittatilaustyönä tietysti)

Illan suunnitelmissa oli cinema ja Non-Stop elokuva. Valitsimme elokuvan huolella pitkän pohdiskelun pohjalta. Non-Stop äksönpläjäys voitti juuri ja juuri Leonardon Wall Street leffan kivi-sakset-paperi kisassa.

Istahdimme poppareiden ja karkkien kera tyhjään saliin. Vasemmalla puolellani istunut Kassu totesi että ei kyllä yleensä kato mitään tällaista. Minä komppasin Kassua. Oikealta puoleltani Laura (joka ei päässyt juuri vaikuttamaan leffavalintaan) esitti mielenkiintoisen kysymyksen "miksi hitossa me valittiin tämä leffa?" Äksöniä se totisesti oli ja ehkä aavistuksen komediaakin: kaveri nappasi alaspäin kovaa vauhtia syöksyvässä lentokoneessa ilmasta aseen ja pelasti kaikki (siitäkin huolimatta että lentokoneen perä oli pommiräjähdyksessä irronnut). Kuka olisi voinut arvata..

Huomena saadaan tuliaisina Suomesta (toivottavasti) salmiakkia, fazeria, ruisleipää, juustohöylä ja kuivalihaa kun porukat tulee kylään! :) Mukavaa!

Day 30 - Laura: 21 + 1 tapaa ikävöidä koto-Suomea

Näinä päivinä vietämme kuukautis- siis kuukausipäivää. Allekirjoittaneen suusta lipsahti alan froidilainen... Ensimmäinen kuukausi on ollut nautinnollinen. Kärsimme kaiketi sangen miellyttävästä kulttuurishokista; sama läntinen maailmanmenohan täällä on, kaupunki on ystävällinen ja kaunis, ihmiset avuliaita, mutta pääosin osaamattomia englannissa, sairaalamaailmoissamme on paljon samaa, mitä nyt jokunen detalji hoidetaan erilaisin tavoin. Vaikka kaikki toimiikin hyvin, kyllä silti ikävä ja kaipuu joitakin asioita kohtaan on tullut. Haastattelin myötäeläjiäni noin seitsemän kohdan verran. Koska perhe, sukulaiset ja lähimmäiset ovat jokaisella itsestäänselvä kaipauksen kohde, niitä ei välttämättä ole jokaisen kohdalla erikseen mainittu.

Katriina:

1. Rasvaton maito. Ylipäätään maito, joka maistuisi niin kuin Suomessa. 
2. Karvaiset kaverit kotona: Kasperi, Onni sekä Zorro. Aina, kun vastaan kävelee karvainen nelijalkainen.
3. Poikaystävä Tomas ja erityisesti halaukset, läheisyys ja esinukkujan ominaisuutensa.
4. Magenta, joukkuemeininki ja sen ihmiset + pääntyhjennystreenit.
5. Katsomo ja Yle Areena.
6. Kotitalli. (Ei autotalli vaan hevos-. Toim. huom..)
7. Kaverit ja puuhailut heidän kanssaan: leffaillat Heidin kanssa, Elisan kanssa neulominen, Lauran (olletikin ei allekirjoittaneen kanssa kuitenkaan. Toim. huom..) kanssa mökkeilyä, ex-tempore-iltateet Kirsin seurassa.

+ 1. Lautapeli-illat.

Noora:

1. Läheiset Oulussa. Erityisesti Barryn aikaiset herätykset, iltatee- ja -kaakaohetket hänen kanssaan ja tankoilut ja trapetsit Minnan kanssa.
2. Suomalaiset pääsiäisherkut.
3. Oma vaatekaappi sisältöineen, täällä kun mukana on vain laihahko perusvalikoima mukavia vaatteita.
4. Kemijärven konnut ja sauna.
5. Oma mauste- ja teekaappi + kakkuvuoka.
6. Pyöräily "- - en olisi kyllä uskonut..."
7. Spotify, Sloveniassa ei toimi (kuten ei myöskään Netflix. Toim. kitkerä huom..).

 Allekirjoittanut:

1. Oma sänky, tyyny ja untuvatäkki.
2. Projektit: neulominen, askartelu (omat askartelutarvikkeet) ja ompelu.
3. Päivittäishyödykkeet: sakset (en ole vielä kotoamme löytänyt!), neula, lanka, jesari, työkalupakki, silitysrauta ja -lauta...
4. Sekalaiset ruoat: Valio ProFeel proteiinijuoma maitokahvin tai lakritsin makuisena, rahka, rieska, Juustoportin hillajogurtti, Bon Apetitin pinaattikeitto, Rainbowin kuningatarmarjasekoitus, äitin limppivelli...
5. Harjoittelua suomen kielellä. Tänään viimeksi missasin synnytyksen liidaamisen, koska minua ei vain kyetty ohjaamaan englanniksi.
6. Omat astiat ja siivousvälineet.
7. Oulu-puuhailut: kirjaston lukusali, Kauppuri kavereiden kanssa, omatoimibrunssit, La Cena:t, ompeluseurat, hippoja kotonani, ravintolapäivää...

Day 29 - Katriina

Eilen illalla Nooran kanssa meillä molemmilla oli mahassa vähän huono olo. Kun menin nukkumaan, mahaa väänsi jo tosi kovasti, mutta nukahdin kuitenkin nopeasti. Yöllä heräsin sitten siinä kolmen pintaan ja tuli kiire vessaan. Maha oli ihan sekaisin, ei aavistustakaan mistä! Mutta sen jälkeen olo helpotti ja aamulla en meinannu ees muistaa koko asiaa. Ilmeisesti eilen syötiin jotain pilaantunutta, mutta ei keksitty mitä...

Harkassa oli tosi mukavaa. Tänään ei ollu muita opiskelijoita niin sain rauhassa pukea vauvoja ja olla opetettavana miten niitä pestään ja miten niiltä otetaan verikokeita (huomenna pääsen sitte itekkin niihin hommiin, huh!).

Kotimatkalla poikkesin kaupassa ja otin kuvan parista mun lempikohdasta kotimatkalta :) Kuten kuvista näkee, täällä ilma on edelleen aikaa harmaa, mutta viikonlopuksi luvattiin jo aurinkoa!

Kotisillalta

Kuva repun pohjalta

Kotiin päästyäni huomasin, että kaupasta ostamilleni mustikoille oli iskenyt repussa ahtaan paikan kammo ja he olivat päättäneet siirtyä rasian ulkopuolelle. Aika esteettinen asetelma, mutta kiitin onnea että harkkapaperit oli muovitaskussa!

Tänään on tasan kuukausi siitä, kun lähdimme Oulusta. Aika on mennyt ihan hurjan nopeaa! Sen kunniaksi päätettiin lähteä Tampereen tyttöjen kanssa syömään. Laura oli käynyt viikonloppuna Eetun kanssa kivassa (ja edullisessa!) paikassa nimeltä Cupiterija, mutta sen haasteellisen sijainnin takia Laura antoi meille vain risteyksen missä nähtäisiin ja siitä jatkettaisiin yhdessä ravintolaan.

Ja olipahan se sympaattinen risteys! :)

Lauran valitsema kohtauspaikka

Vähän pelottava sivukujaristeys ja vielä oudompi mafiapappa
 joka halus tulla kuvaan salkkunsa kanssa o.O :D

Kaikki löydettiin perille

 Neljältä oltiin kaikki viis nälkästä jo roikkumassa oven rivassa! Tilasimme kaikki jotain aika perinteistä, ja paikalliseen opiskelijamenuun kuuluu siis aina Juha (=alkukeitto), salaatti, pääruoka ja jälkkäri. Valitsimme kaikki jotain melko perinteistä ruokaa (lihapullia ja muusia, riisiä ja kanaa, chesarsalaattia, pastaa) ja ihan perushyvää ruokaa oli. Vähän oli ällörasvanen tuo mun "homemade sausage" mutta ihan hyvin sen kans pärjäs ku kuivas vähä ensin paperiin. Ens kerralla se salaatti? :D

Paikallista kotiruokaa

TAAS ku olin ottamassa kuvaa niin joku random (esitteli ittensä kuubalaiseksi)
hyppäs meidän pöytään! En tiiä mistä näitä tulee!

Ravintolassa oli melko värikäs ja omatyylinen sisustus, mm. pyörä katossa...

Näkymä mun kohdalta ravintolan katosta

Ravintolan sisustusta

Jälkkäriksi kävin ostaan meiän lempikonvehtikaupasta kaks vadelmakonvehtia, mutta myös sulkaalevyhylly vähän houkutteli!

Oravanjemmakauppa <3

Kotimatkalla meidän kotikirkon kellot pärähti taas soimaan ja musta näissä on kyllä jotain Tuomionpäivän saundia aika vahvasti! Halusin esitellä sen teillekin, Noora oli tunnelmassa mukana mutta Laura jotain joutsenlampeili :D

Ja loppuun haluan lähettää paljon kiitosta meidän vakilukijoille ja eteenkin ahkerille kommentoijille! :) On huomattavasti mukavampi kirjoittaa kun tietää että joku muukin lukee tätä kuin me *vink vink*.