tiistai 18. maaliskuuta 2014

Day 21 - Laura

On kaupunkeja, jotka ovat suurenmoisia kevätaikaan ja on kaupunkeja, jotka eivät ole. Kotikaupunkini Tornion kevättä on syvällisesti pohdittu eräässä kiintoisassa musiikkikappaleessa. Jos tästä musiikillisesta (?) tuotoksesta olet kiinnostunut, klikkaa värjättyä tekstiä.

Mutta että kevät Ljubljanassa! En olisi uskonut, että jossain maailman kolkassa, jopa näin lähellä kotia, tavallisena tiistaina 18.3. sieluni halajaa taputella kaikkia eläviä puita ja pensaita. Täällä on kaikki puhjennut kukkaan. Valkoisten kukkien tuoksu oli humalluttava. Mitäköhän nuo violetit ovat? Voivatko olla kirsikankukkia?


Kukkateema jatkukoon. Kaksi viikkoa sitten ostamani neilikat porskuttavat edelleen. Nykyään vaasi-inflaatiosta johtuen oluttuopissa. Uudet keltaiset tulppaanit laitoin muovikannuun. Vakikukkamyyjäni Daria paapatti taas pitkään elämästä ja rahan vaaroista. Koska olin tullut nimenomaan hänen kojulleen, hän palkitsi vakiasiakkuudesta antamalla hieman yliaikaisen neilikkakimpun halauksen hintaan. Kun tarkemmin ajattelee niin eivätkö huumekauppiaat nappaakin uhrinsa koukkuun ihan samoin menetelmin? Siitä viis, pienet neilikat snapsilasiin...
... ja isommat kämppisten kukka-asetelman(huomaa AC/DC-lasi!) jatkoksi. Pidän suuresti myös vanhasta projektista, kuivakukista likööripullossa.
Asuntomme vaasinkorvikkeista muuten voi ehkä tehdä sangen raskauttavia päätelmiä kämppisteni elämäntapoihin liittyen.

Myöhäisen lounaan osalta uusi terveellinen elämämme kantoi vielä; pinaattia, paprikaa, porkkaanaa ja syntisin arkiruokaherkkuni tortellinit, aloeverajuoma (paikallisten terveysvillitys, nam!), sitruunavettä ja jälkkäriksi mansikoita ja kreikkalaista jogurttia.
Se siitä sitten. Torikävelyllä poikkesin lempikemikalioputiikkiini ja shampoon kylkiäisinä mukaan tarttui vähän luomuvalkosuklaata. Noora ja Kassu menevät sentään tanssitunnille pyhittämään aiempia suklaa- ja kermakakkusyntejään. Itse aion polttaa rasvoja huudattamalla vatsalihaksiani nauraen, nimittäin kohta alkavat skypesessiot lukiojengiporukalla.


P.s. Ai niin, olenhan mie täällä ihan hommissakin! Tarkempia tunnelmia synnyttäneiden osastolta kuitenkin jossain muussa vaiheessa.

P.p.s. Ihan kaikkea kylmän talven jäljiltä eloon herännyttä hempeä sieluni ei kuitenkaan voi siedättää - nimittäin saakutin muurahaisyhdyskuntaa, joka on muuttanut keittiömme työtasolle hunajapurkin ympärille!

P.p.p.s. Hyvä kassiarvonnan voittaja! Koska palkintojen kokoamisprosessi on kärsinyt huomattavia takaiskuja, seikkailulähetys viivästyy vielä hetkisen. Tämä siksi, että haluamme peruskäytännöissämme noudattaa syväluotaavaa työtapaa ja olla aina ylpeitä sangen korkealuokkaisesta tuotevalikoimastamme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti